torstai 12. kesäkuuta 2014

Saving people, hunting thing, family business...

Otsikko kertookin jo mitä tämä päivä pitää sisällään ^^ Tämän päivän aihe on nimittäin...


SUPERNATURAL

Mä oon katsonut Supernaturalia parin päivän sisään 16 jaksoa ja päätin avautua siitä tänne.
Spoiler alert. Jos et ole katsonut sarjaa, mutta aiot - älä lue. Jos taas olet katsonut kuudennen kauden loppuun asti, anna mennä, tiedossa ei ole uutta informaatiota.

Supernatural on siis amerikkalainen kauhusarja veljeksistä, Sam ja Dean Winchesteristä, jotka metsästävat demoneita, aaveita, henkiä, vampyyrejä... kaikkea mitä keksii. He ajelevat Deanin Chevy Impalalla ympäri maita ja kaupunkeja, pelastavat ihmisiä ja tappavat pahaa.
Ykköskaudella keskitytään paljon aaveisiin, ja veljekset etsivät isäänsä, joka on kadonnut metsästysretkelle lähdettyään. Kakkoskausi päätyy helvetin porttien aukeamiseen. Kolmoskaudella Sam ja Dean yrittää palauttaa helvetin porteista karanneet demonit takaisin maan alle. Neloskaudella yritetään estää Lilith-nimistä demonia murtamasta sinettejä, joilla Lucifer vapautetaan häkistään helvetistä ja yritetään estää maailmanloppua alkamasta, enkelit tulevat mukaan kuvioihin ja Samilla menee vähän huonommin psyykkisten kykyjensä kanssa. Viitoskaudella estetään maailmaa loppumasta, tavataan outoja hirviöitä ja jopa Ilmestyskirjan neljä ratsumiestä (Sota, Nälänhätä, Rutto ja Kuolema) ja yritetään saada Lucifer takaisin häkkiinsä. Kauden lopussa Sam joutuu helvettiin ja kun hänet vapautetaan sieltä, hänen sielunsa jää sinne. Kuutoskaudella sitten korjataan tapahtumia jotka aiheutuivat siitä, ettei maailmanloppua tullutkaan ja etsitään keinoa hakea Samin sielu takaisin ja ihmetellään, mitä enkelit hääräävät taivaassa.
Olipas supernopea ja superlyhyt selvitys. Voisin selittää tästä neljän postauksen verran, mutta säästän aikaa kun en niin tee~

On melkein järkyttävää, miten koukuttava sarja tämä on. Näin telkkarista mainoksia ja ajattelin, että voihan sitä katsoa, sittenpä näkee onko siitä mihinkään. Harmi vaan, että subin mainokset tosiaan käsittelivät neloskautta. Miettikää se tunne, kun alat katsoa sarjaa, josta et tiedä mitään, ja se alkaa tällä: välähdyksiä helvetistä, missä Dean sillä hetkellä oli, kovia kauhuleffaääniefektejä ja huutoa. Ja seuraavassa hetkessä Dean heräsi arkusta haudasta ja kaivautui ulos sieltä...
Voin kertoa että vähän hämmensi. Ja kun Dean meni pienelle huoltoasemalle, kuuli järkyttävää ääntä josta ei tiennyt mitä se oli, ja alkoi suolata kaikkia ikkunanpieliä ja ovia. En yhtään tiennyt mistä oli kyse ja mietin vaan, että miltä ydinonnettomuudelta se yrittää jodioidulla suolalla suojautua... Ehkä vain 25 minuuttia myöhemmin tajusin jo mistä oli kyse x)

Itse asiassa näin jälkeenpäin ajateltuna on aika hauskaa, että oon nähnyt Supernaturalin käytännössä ihan takaperin. Suomessa on näytetty vasta kuutoskauteen asti, ja dvd:ltä oon katsonut ykköskauden ja kakkonen on menossa. Odotan koko ajan että milloin Sam saa tietää mitä keltasilmäinen demoni teki sille, mietin että milloin törmätään Coltiin ja joihinkin hahmoihin ja kaikkea muuta...
Plus, neloskauden alku on mun mielestä tosi koukuttava, kiinnostus heräsi heti. Ykköskauden alusta en ollut niin innoissani, en tiiä olisinko tällä tavalla katsonut sitä sarjaa ikinä jos olisin katsonut sen normaalisti.
Yleensä mä vihaan spoilereita. Ja se viha juontaa juurensa kesästä 2006, kun sain kuulla ikäviä ja isoja juonipaljastuksia Pirates of the Caribbean: At World's End -elokuvasta. Mutta tällä kertaa tää on erilaista, koska oon ihan tietoisesti ja ihan itse päättänyt alkaa katsoa sarjaa oudosta kohtaa alun sijaan.

Mä oon kauhun ystävä, joten Supernatural iskee muhun ihan jo siksi. Osa hirviöistä on tosi jänniä ja hienoja ja osa tosi häiriintyneitä. Mä ihan oikeasti pelkään kun katson, vaikken yleensä pelkää oikeastaan mitään mitä katson, koska oon niin turtunut.
Mä myös pidän siitä miten ne on toteuttaneet helvetin tässä sarjassa. Tai siis että millaiseksi ovat sen luoneet. Crowley, King of Cross Roads, valloitti sen ja muutti siitä ikuisen loputtoman jonon. Mulle tärkeetä on mielikuvituksellisuus, ja sitä ei tästä sarjasta puutu.

Kaverin kanssa puhuttiin viimeksi tänään tästä sarjasta. Mun mielestä on tosi hauskaa ja outoa ajatella sitä, kuinka monta kertaa molemmat päähenkilöt on tän sarjan kuuden kauden aikana kuolleet - ja ainakin kolme kautta vielä tulossa.
(Ja nyt tulee spoilereiden kuningas~)
Dean kuoli kolmoskauden lopussa ja oli helvetissä 4kk eli helvetin aikaa vastaavasti 40 vuotta. Molemmat veljekset kuoli viitoskauden noin puolessa välissä ja päätyivät taivaaseen. Sam joutui helvettiin viitoskauden lopussa, ja vaikka se pelastettiin sieltä tosi nopeasti, sen sielu jäi jälkeen, ja oli helvetissä Luciferin ja Michaelin kanssa häkissä 18kk eli vastaavasti helvetin aikaa 180 vuotta, niinkö?
Ja siinä jaksossa kun ne molemmat kuolivat ja päätyivät taivaaseen, aluksi mä vain nauroin. Sen jakson kuvaus alkoi: "Sam ja Dean kuolevat ja päätyvät taivaaseen..." Ja jakson alussa kun kaksi metsästäjää tuli ampumaan ne, Dean ilmoitti: "Ammu vaan, mutta mä oon helvetin vihainen kun tulen takaisin." Se oli aika hienoa ja pysäyttävää. Ja siistiä :D

Mun mielestä myös juoni on ihan loistava. Siinä kulkee pohjalla pari perusajatusta koko ajan, mutta fokus vaihtuu kausittain. Esimerkiksi ykköskaudella veljekset etsi isäänsä, neloskaudella yritettiin estää maailmanloppu jne, kuten ylempänä jo mainitsin.
Tää on myös aivan järkyttävän hauska sarja! Supernaturalissa on just sellaista huumoria, joka iskee muhun. Mä nauran välillä aivan pääni irti, kun joku sanoo tai tekee - yleensä sanoo - jotain ihan älytöntä tai vaan ylimielistä ja viisastelevaa.
"Oh dear Lord..."
"...of the Rings!"

Kirjoittajilla on myös ihan loistavia ajatuksia tähän sarjaan. Yhdessä jaksossa ne löysi profeetan joka kirjoitti niistä Supernatural-nimistä kirjasarjaa.
Dean: "I'm sitting in the laundry reading about myself sitting in the laundry reading about myself. My brain hurts!"
Ja ne törmäs Supernatural-larppaajiin. Ja yhdessä jaksossa Balthazar-niminen enkeli heitti Samin ja Deanin rinnakkaiseen todellisuuten, jossa ne olikin Jared Padalecki ja Jensen Ackles Winchesterin veljeksien sijaan. Ne jaksot on olleet aivan loistavia.

Ja okei, vielä yksi isoimmista syistä katsoa tätä sarjaa: hahmot.
Mä ihan seriously rakastan molempia päähenkilöitä ja Bobbya ja Castielia ja osa pahiksistakin on aivan loistavia. Mutta Sam ja Dean on kyllä ihania... Näillä on tosi traaginen elämä. Äiti kuoli kun olivat lapsia, isä kuoli, tuttuja, tyttöystäviä ja ystäviä on kuollut ja ne on joutuneet tekemään tosi vaikeita päätöksiä ja hankalia valintoja, koska demonien metsästys ei ole vain työ, sen on pakko olla myös koko elämä. Ja... nää itkee aika paljon. Sitä on kamalaa katsoa >__< Mä muutenkin itken kaikelle mitä katson, mutta että tällaiselle...

Mä rakastan myös hahmokehitystä, ja sitäkin on tapahtunut tässä kausien aikana~

Paitsi hahmot, myös näyttelijät on ihania. Jared Padalecki (Sam), Jensen Ackles (Dean) ja Misha Collins (Castiel). Vaikka Sam on tosikko - lukee paljon ja tutkii kaiken, on tietokoneella koko ajan - ja Dean taas hauska naistenmies - naisia, uhkapelejä, huumoria, viinaa - niin ilmeisesti kulisseissa Jared on se, jolle pitäisi muistuttaa että ollaan töissä eikä voi vaan pelleillä :D Ihan loistavia jätkiä.
Vaikka Sam ja Castiel on ihania ja loistavia ja kaikkee, niin kyllä Dean on silti mun lemppari x3 
Jensen Ackles on käsittämättömän hyvännäköinen! En voi sanoa muuta. Kai se tekee jotain mallinhommiakin, ja nauroin kuutoskauden viimeisessä jaksossa kun Sam ei muistanut kuka on tai mitään muutakaan, niin se kuvaili Deania sanoen "the other one was... model-like".

Jensen ei oo tehnyt kauheesti mitään, mistä se tunnettais Supernaturalin lisäksi, paitsi kauhuelokuvan My Bloody Valentine. Jared taas on ollut kaikenmaailman kauhuleffoissa, esim Friday the 13th ja House of Wax.
Supernatural on kyllä ihan loistava sarja. Kaudet päättyy aina järkyttävään cliffhangeriin - kuutoskausi loppui jonkin aikaa sitten ja mulla on nyt vaikeuksia keksiä, miten päin pyörisin penkilläni siihen asti että seiskakausi alkaa. Totta kai mulla on muutama ihan lempparijakso. Esim. Kauhukuume. Dean sairastui aavetautiin, joka sai ihmiset käytännössä kuolemaan pelkoon, ja se jakso oli kyllä ihan freaking hilarious. Myös yksi jakso, jossa veljekset hankkiutuivat mielisairaalaan, koska niiden piti mennä sinne metsästämään jotain. Sinnehän oli helppo päästä, sen kun menee kertomaan että "vähän masentaa kun satuin alottamaan maailmalopun" ^^

 Ai että mä kyllä rakastan tätä sarjaa <3 Huomenna jatkan kakkoskauden katsomista :3

Tää ei varmasti jää viimeiseksi Supernatural-postaukseksi, mutta jostain on pakko aloittaa :DD

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Sunflower, oh sunflower

"Keep your face to the sunshine
and you cannot see the shadow.
It's what sunflowers do."
by Helen Keller


Mä haluaisin nähdä auringonkukkia. Tämä fiilis on usean eri tekijän summa.
Nyt on kesä. Kun aurinko paistaa, kaikki on kaunista. Olin Liepeellä juhlimassa kaverin synttäreitä ja aamuviideltä meitä oli enää kolme hereillä. Tämän toisen kanssa katseltiin ikkunasta ulos. Aurinko oli nousemassa, järvi oli täydellisen tyyni ja vesi kimalsi ja puut oli tosi vihreitä, pari joutsentakin lensi veden yllä. Kaverini sanoi: "Luonto on aina kauneimmillaan silloin, kun kukaan ei ole sitä näkemässä." Mun mielestä se oli hienosti sanottu. Ja se oli myös syvällisintä, mitä oon kuullut tämän ihmisen koskaan sanovan :3

Pari päivää sitten mä myös katsoin tv-sarjaa Doctor Who. Doctor ja Amy lähtivät tapaamaan Van Goghia menneisyyteen. Se oli aika haikea jakso, ja jakson lopussa oli hyvä syy kiinnittää vähän enemmän huomiota Van Goghin auringonkukkamaalaukseen.

Ja eilen mä katsoin dokumentin, jossa kerrottiin kukista (miksi katsoin? koska odotin, että ohjelmani alkaisivat). Ja auringonkukan kukkiminen nopeutettuna näytti tosi hienolta.

Joten, mä tosi kovasti haluaisin nähdä luonnossa kukkivia auringonkukkia nyt ^-----^



Here are 11 questions!

1. Mikä sinulle on elämässä tärkeää

Se, että joka päivä tuntuu elämisen arvoiselta. Johtui se sitten vain hyvästä elokuvasta tai maailman parhaista bileistä parhaassa seurassa. Mä en halua tuntea, että mun elämä on tylsää, enkä mä halua vastata kysymykseen "miten menee" olemalla rehellinen sanoessani "ihan hyvin". Mikään ei ole pielessä, muttei ole mitään hurrattavaakaan.
Ystävät on mulle myös tärkeitä. Tässä kohtaa elämää ystävät merkitsee mulle toisinaan enemmän kuin perhe. Ystävien ja kavereiden kanssa mä viettäisin kaiken aikani, jos voisin.
Mun elämässä on vielä tilaa jollekin äärimmäisen tärkeälle, nimittäin viihteelle. Viihde on mulle aivan naurettavan tärkeää. Elokuvat, tv-sarjat ja näyttelijät ensimmäisinä

2. Mikä olisi unelmapäiväsi ohjelma

Oikeasti? En minä tiedä :DD Illat, joille ei ole suunnitelmaa menevät aina parhaiten. Jos taas yritetään elää kaavan mukaan, kaikki menee pieleen.
Mutta no... jos mietitään, millainen päivä musta olisi kiva viettää. Aurinko paistaisi koko päivän. Aamulla katsoisin telkkaria tai hyvän elokuvan ja päivä lähtisi käyntiin. Puolilta päivin kahvittelua jonkun kaverin kanssa, sellaisen jonka kanssa juttua löytyy tunneiksi. Sieltä jonkun toisen kaverin luo vaikka grillibileisiin. Iltaan taas kuuluisi rantasauna, iso kaveriporukka, siideriä ja olutta. Saunottaisiin, uitaisiin, juotaisiin, laulettaisiin ja naurettaisiin aamuun asti ja katseltaisiin auringon nousua.
Yhden tuon kaltaisen illan mä vietin viime kesänä, ja olin silloin tosi onnellinen.

3. Oletko tyytyväinen elämäntilanteeseesi

Aika lailla. Ainakin oon nyt tyytyväisempi kuin noin kuukausi sitten. Nyt on kesä ja kaverit ovat ehtineet taas tavata. Teattereissa pyörii paljon hyviä elokuvia koko ajan. Ainut mikä mättää on se, että kaikki mun kaverit väittivät, ettei heillä ole töitä kesäksi, mutta nyt heillä kaikilla - yllätys yllätys - onkin, eli mä joudun viettämään paljon aikaa itsekseni.

4. Jos sinun täytyisi luokitella itsesi johonkin kategoriaan (hevari, hippi...) niin mikä olisit

Japani-ernu, totta kai :DD Mä kävin läpi aika monta klassista vaihetta villeimpänä ernukautenani. Näistä vaiheista kerron kyllä vielä, joskus myöhemmin ^^

5. Mitä tykkäät kuunnella

Vähän sitä sun tätä. Mä en halua sanoa, että kaikkea, koska mä uskon että jokainen joka sanoo kuuntelevansa kaikkea valehtelee itselleen ainakin vähän.
Mutta esimerkkinä, mä tykkään edelleen tosi paljon japanilaisesta musiikista, mutten kuuntele sitä enää niin paljon kuin ennen. Juuri nyt mä oon tosi koukussa tämän hetken baarimusiikkiin. Bassobiitti iskee aika tehokkaasti, ja musta on aina parasta kuulla tanssilattialla, kun biisissä sanotaan esimerkiksi, että "everybody just have a good time". Mä tykkään kaikesta hyväntuulisesta ja sellaisesta missä on hyvä sanoma. Ja mä tykkään musiikista, joka on... pop-ish. Ja tykkään punk-rockista. Ikinä en oo kuunnellut rehellistä rockia.
Siinä nyt muutamia :DD

6. Pitäisikö blogissa mielestäsi olla enemmän kuvia kuin tekstiä

Hmm, vastaus jonka annan sotii tosi paljon mun omaa blogia vastaan XD Mun mielestä on aina kiva, jos blogissa on paljon kuvia, harvemmin mä luen, mitä siellä oikeasti sanotaan. Mun oma blogi on tekstipainotteinen, mutta mä en voi kylliksi korostaa kuvien merkitystä.

7. Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä

Rehellisesti sanoen mä en osaa nähdä niin kauas tulevaisuuteen. Mä en tiedä edes, missä olen ensi vuonna... lähinnä koska mä ehkä pelkään tehdä suunnitelmia. Mutta mä toivon, etten ole enää opiskelija kymmenen - tai edes viiden - vuoden päästä, vaan mulla on vakituinen työ ^^

8. Onko mielestäsi tärkeää antaa kaikille hyvä kuva itsestäsi

Itse asiassa kyllä. Ei nyt kannata ehkä kovasti yrittää esittää paljon parempaa kuin mitä on, mutta aina tavatessa olisi hyvä peittää joitain vikoja :DD Ei sitä työhaastattelussakaan kerrota että on esimerkiksi tapana myöhästellä.

9. Jos sinut karkotettaisiin Suomesta, minne lähtisit ja miksi?

Tuotapa en tiedä. Ehkä Saksaan. Tai sitten jonnekin erittäin kauas, riippuu ihan siitä syystä, miksi minut on karkotettu.

10. Onko sinulla isoja salaisuuksia

Pari. Yksi, jonka oon kertonut vain kahdelle ihmiselle maailmassa. Ja sitten sellaisia, joita en oo ikinä kertonut kenellekään.

11. Ostatko mieluummin uutta vai pistätkö vanhaa kiertämään

Hmm... No, ainakin mä ostan aina kaikkea uutta, mä tykkään hurjasti uusista vaatteista ja elokuvista ja turhista tavaroista. Ja mun on mahdoton heittää melkein mitään pois...