Super heros and book clubs

Avaudunpa vähän mun menneisyydestä supersankarileffojen ja Avengers-jatkumon kanssa. 

Supersankarileffat on aina ollut mulle kuin jotain huumetta. Erikoistehosteet, nopea toiminta, omantyylinen huumori, älykkäät ja simppelit juonikuviot ja toisinaan myös äärimmäinen toimintamättö iskevät muhun ihan täysillä, ja Avengers-jatkumo on avannut mulle aivan uuden, mullistavan maailman. 

Tähän mennessä oon nähnyt kaikki Avengers-jatkumon leffat paitsi The Incredible Hulkin. Captain America ja The Avengers on mun lempparit. Mutta vähän aikaa sitten nähty kolmas Iron Man oli ihan mahtava! Mietin sitä katsoessa, että oon kyllä way too amused, mutta oh well : D

Ihan pieni spoiler alert. Että en vaan tee ketään vihaiseksi, joten lukeminen aina omalla vastuulla~

Voi että, se oli ihan tosi hauska! Ja viihdyttävä ja jännittävä, mä aloin vakavasti harkita, että mun pitää alkaa ottaa stressilelu mukaan leffateatteriin, koska muuten rutistan limsapullon tai popcornipaketin ryttyyn.

Pakko sanoa vaan... Robert Downey Jr.<33 Mä en tiedä, onko se vaan tosi hyvä Tony Starkin rooliin, vai onko se rooli tehty sitä varten x)

Ensimmäinen Iron Man oli musta kiva. Mä tykkään aina melkein eniten niistä supersankarielokuvista, joissa niistä tyypeistä vasta tulee sankareita, ja ne saa supervoimat ja/tai sen idean auttaa. Musta on myös hyvä, että Tony Stark on kinda superior verrattuna muihin ihmisiin, ihan taviksiin, koska se on vaan niin hyvä ja sillä on kaikki tarvittava teknologia, vähän sama kun Bruce Wayne.

Tykkään näissä elokuvissa myös siitä, miten Tonysta tuli supersankari.

Ykkösessä on ihan hyvä pahis. Kakkosessa taas... no, mun täytyy myöntää, etten muista siitä paljon mitään. Mutta se pahis ei ainakaan ollut siinä kovin hyvä ja elokuva oli jokseenkin tylsä.

Tässä uudessa taas mun mielestä oli tosi loistava pahis! Jotkut sanoo että oli aika tylsä, mutta mun mielestä ne tyypit oli aika siistejä. Ja mä olin vaan ihan innoissani teknologiasta, jota ne käyttää näissä elokuvissa. Tony esim kävi sellaista rikospaikan hologrammia läpi, kun se etsi syyllisiä. Ja niillä oli myös "hologrammi"-livekuvaa ihmisen aivoista. Ja Tonyn automaattipuvut oli hienoja~

Ja Pepper Potts (Gwyneth Paltrow) ei itse asiassa ärsyttänyt mua ollenkaan. Tai siis, se ei oo hahmona ärsyttävä ja tykkään näyttelijästäkin - mikä on multa suht paljon sanottu, koska nykyään on aika laajalti tiedetty, että mulla on tosi usein vaikeuksia sietää elokuvien niin asennevammaisia naisia - mutta mä oon vaan kahden ensimmäisen elokuvan ajan ollut sitä mieltä, ettei Tony tarvitse mitään yhtä naista elämäänsä. Se on kaikki tai ei mitään. Mutta nyt se tuntu itse asiassa tosi hyvältä hahmolta täydentämään tuon elokuvien sarjan.

Ja Ben Kingsley oli loistava tässä!

Oon kyllä tosi iloinen että kävin katsomassa tuon. Siinä oli kiva loppu, vaikkakin ihan viimeiset minuutti tai pari oli vähän hämäriä. Post-credits on aina jees, jäätiin totta kai katsomaan ne. Yksi mun lempikohtauksia oli kohtaus, jossa Iron Man pelasti kolmetoista ihmistä, jotka putosivat lentokoneesta. Voi että, se oli niin kiva!

Tykkään kyllä ihan liikaa supersankarielokuvista. Ne on ihan loistavia! Ja Spider-man on mun lempisupersankari~

Puhun vähän myös toisesta leffasta. Tätä en käynyt katsomassa teatterissa, mutta se tuli eilen telkkarista.

Jane Austen Book Club.

Siinä oli viisi naista ja yks mies, jotka perusti lukupiirin lukeakseen Jane Austenia. Mä tykkäsin siitä leffasta, ainakin niin paljon kun yleensä voin tykätä romantiikkaan keskittyvistä elokuvista. Oon vaan niitä katsoessa joutunut toteamaan, että lähes poikkeuksetta naiset aina kilahtaa miehille ihan turhista asioista ja mulla menee vaan hermo siihen, miten naiset voi olla niin hankalia. Siksi kaikki ne, missä naisella on oikeasti hyvä syy kilahtaa ja ne, missä ne eivät vaan kilahda, on mun lemppareita romanttisista elokuvista.

Syy miksi mä päätin mainita että oon katsonut tän leffan on se, että katsottuani tän, musta alkoi tuntua etten koskaan voisi lukea yhtäkään Jane Austenin kirjaa. Joo, ne iskee moniin naisiin ihan syystä, mä en kiellä Austenin merkitystä kirjallisuudessa tai mitään. Mutta musta tuntuu, että ne on niin täynnä liian hankalaa romantiikkaa ja draamaa, että mä saattaisin päätyä heittää sen kirjan seinään, tai ikkunasta, tai ainakin lopettaisin kesken. Ja se liian hankala romantiikka ja draama on kaikki, mihin ne henkilöt elämässään keskittyy. Ja mä henkilökohtaisesti en näe elämää niin :))