Opimme monikameratuotannon töistä ja rooleista.
Ohjaaja: Eri versioita. Monikameraohjaaja tekee ohjauksen
itse tilanteessa. Taiteellinen ohjaaja taas on vastuussa tuotannon
taiteellisesta puolesta ja leikkauksesta. Nämä voidaan myös yhdistää, jolloin
on vain yksi ohjaaja.
Ohjaaja on tarkkaamossa ainut joka antaa käskyjä, ellei toisin sovita. Kaikki
toimivat ohjaajan mukaan, eikä kukaan voi keulia hänen tontilleen luvatta.
Apulaisohjaaja: auttaa ohjaajaa, tutkii kuvia ja etsii
seuraavaa kohdetta. Ei anna käskyjä, mutta on äänessä.
Kuvaussihteeri: auttaa ohjaajaa, verrattavissa
apulaisohjaajaan. Lukee ajolistaa ja varoittaa seuraavan muistiinpanon ajankohdasta.
Kuvaussihteerillä ja apulaisohjaajalla voi tuotannosta riippuen olla paljon
valtaa. Kuvaussihteeri tai ohjaaja tekee ajolistan, jonka mukaan toimitaan. Ohjaaja saa
muuttaa kuvaussihteerin määräystä.
Kuvamiksaaja: voidaan kutsua ”tekniseksi ohjaajaksi”.
Kuvamiksaaja käyttää kuvamikseriä ohjaajan käskyjen mukaan, ei tuo taiteellista
näkemystä. Tuotannosta riippuen on hyvä, jos kuvamiksaajalla on rytmitajua. Usein ohjaaja miksaa itse.
Kuvatarkkailija: ohjaa kameroiden asetuksia tarkkaamosta
käsin RCU:lla (remote contron unit). Kuvamiksaaja pystyy säätämään aukkoa,
suljinaikaa, menun asetuksia, valkotasapainoa… Kameramies on vastuussa vain
tarkennuksesta, zoomauksesta ja äänestä (pitää muistaa laittaa kameran
mikrofonit auki). Suurin osa kuvatarkkailijan työstä kuluu preview-monitoria
seuratessa ja aukkoa säätäessä, yleensä ongelmana on puhkipalaminen tai liian
pimeä kuva sekä epätarkka kuva.
Kuvaaja: vastuussa kameramiesten työstä. Ei itse ole
kamerassa kiinni vaan tarkkaamosta käsin ohjaa kameramiehiä. Vastuussa kauniista
kuvasta, huomauttaa headroomista, kultaisesta leikkauksesta, kohteen
sommittelusta, kohteen karkaamisesta ajoa tehdessä, kohteen leikkaantumisesta
strategisista anatomisista kohdista (esim. kaulat tai nilkat poikki).
Kameramies/kameraoperoija: käsittelevät kameroita.
Toimivat kuvaajan, kuvasuunnittelijan, kuvaussihteerin ja ohjaajan käskyjen
mukaan. He myös tarjoavat kuvia ja ajoja parhaansa mukaan. Nopeassa toiminnassa
kameramiesten odotetaan hakevan uutta kohdetta tai kuvakokoa heti heidän päästyään
edellisestä käskystä. Korttitallennuksia tehdessä kameramiehiltä odotetaan
sujuvaa ja rauhallista toimintaa, ei nopeita kuvanvaihtoja.
Kuvasuunnittelija: suunnittelee kameramiesten kuvat ja
ajot, parhaansa mukaan määrää etukäteen mitä kukin kuvaa. Suunnittelee ajot
jibbille ja kiskoille, panoroinnit ja tilttaukset, mikä kuva näyttää hyvältä ja
mistä kulmasta mitäkin kuvataan.
Valosuunnittelija: suunnittelee ja meidän tuotantojemme
tapauksessa myös rakentaa ja toteuttaa valokattauksen käytön, värit, suunnat,
erilaiset ajot
Valotarkkailija: ajaa valoja lähetyksen aikana
valopöydästä joko tarkkaamosta tai studiosta käsin.
Äänisuunnittelija: suunnittelee ja meidän tapauksessamme
myös rakentaa ja toteuttaa äänikattauksen.
Äänitarkkailija: äänitarkkaamosta käsin ajaa ääniä
mikseristä, säätää mikrofoneja tarpeen mukaan.
Studio-ohjaaja: mukana tietynlaisissa tuotannoissa. Antaa
ohjaajalta tulevat ohjeet studion ihmisille, milloin lähetys alkaa tai jatkuu,
milloin loppuu. Yleensä esim. talk shown juontajan tai bändin pääjehun kanssa
ennalta sovitut merkit, joilla viestitään sanattomasti.
Tarkkaamossa toimivat: ohjaaja, apulaisohjaaja,
kuvaussihteeri, kuvaaja, kuvamiksaaja, kuvatarkkailija, äänitarkkailija ja ehkä
valotarkkailija.
Studiossa toimivat: kameramiehet, studio-ohjaaja, äänen
salimonitoroija silloin kun sellainen on, ja ehkä valotarkkailija.
Opimme myös monikamerajärjestelmän ja siihen kuuluvien
laitteiden toiminnasta. Opettelimme käyttämään kuvamikseriä ja RCU-yksikköjä.
Opimme valopöydän toimintaa lisää ja kävimme nopeasti läpi äänimikserin
toimintaa sekä langattomien mikrofonien kytkennät. Lisää seurasi tv-äänityön viikolla.
Opimme kameroiden kuitukytkennät (mihin mikin johto kuuluu ja miksi,
johtohässäkän kaikkien osien on oltava oikeissa paikoissa, jotta kuva saadaan
näkyviin. Kamera voi myös helposti ottaa damagea väärästä kytkennästä. Gen lock
ei kuulu video outiin, johan sen järkikin sanoo) sekä kuituliitännän pointin.
Opimme myös kiukaan toimintaa, miten kaikki johdot siihen
kytketään ja miksi. (Kiuas = Monikamerajärjestelmän keskusyksikkö)
ENSIMMÄINEN RIVI: Intercomit, vyöasemat. A =
tekniset ja B = esiintyjät.
TOINEN RIVI: Clipstore 1 ja 2, neljä ensimmäistä =
Yamahan äänimikseri / lisää XLR-liitäntäkohtia / CCU 1-4 = kameroista tuleva
ääni / Video = tarkkaamon näytöt, hiiri ja näppis.
KOLMAS RIVI: Mix in 5-11 = kaikki kuvalähteet paitsi
kuidut / Mix out = signaali ulos, ”hidastin” / Mix outista neljännelle riville
SDI in:iin synkkaa kuvan ja äänen (+REF) / BPIX ETH = paikan päältä tulevat
grafiikat / BPIX PNL = kuvamikseri / HDMI 3 ja 4 = kaksi näyttöä tarkkaamosta
(ohjaajan monitori ja preview-monitori), iso näyttö neloselle
NELJÄS RIVI: CAM 1-4 = kameroiden kuituyksiköt / RCU 1-4
= Remote control unit, kuvatarkkailijan kaukosäätimet neljään kuitukameraan /
Audio in 1 ja 2 = Yamahan äänikioski, mikserin sisäänmeno / SDI in = kuvan ja
äänen synkkaus, piuhan toinen pää / SDI out = program-monitori, P2-tallennin,
digitaalilähetin, äänitarkkaamo. ovat kaikki samanarvoisia.
Tarkkaamossa kaikki kytketään sähköön ja/tai kiukaaseen.
Intercomit eli tarkkaamon ja studion välinen headset-yhteys kiukaaseen omilla XLR-piuhoillaan,
RCU kiukaaseen omalla kaapelillaan, kuvatarkkailijan monitorit kiukaaseen
SDI-piuhalla ja sähköön virtajohdoilla, kuvamikseri ja äänimikseri kiukaaseen
cat5-kaapeleilla. Kuvamikserin monitorit kiukaaseen SDI:llä ja sähköön. Kamerat
kuiduilla kiukaaseen
Kiuas on ikäänkuin monikamerajärjestelmän sydän ja
tarkkaamo on aivot, kameramiehet ja studion puoli ovat sitten raajat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti